Kotimaan katsaus

Yle-verolla koko rahan edestä propagandaa

Tänään postilaatikkoon ilmaantuneessa esitäytetyssä veroilmoituksessa harmaita hiuksia nostatti jälleen kerran Yle-vero. Omilla tuloillani joudun pulittamaan Yle-veroa täyden enimmäissumman, joka on 163 euroa.

Propagandakoneiston pyörittäminen ei ole halpaa lystiä. Kokosin netin syövereistä erilaisia rätinkejä, miten Yle-veroa kansalaisilta lypsetään ja miten se vastaa Ylen julkaisemaan (toimintakertomukseen).

Ylen toimintakertomuksesesta käy ilmi, että Valtion televisio- ja radiorahastoon siirrettiin valtion talousarviosta rahastolaissa säädetty määrä 507,9 miljoonaa euroa. Yle-veroon pohjautuvan määrärahan osuus kaikista tuotoista oli 97,3 %.

Suomessa on tilastollisesti noin 2,5 miljoonaa työssä käyvää. Mikäli jokainen näistä maksaisi enimmäismäärän 163 euroa Yle-veroa, summaksi tulisi karkeasti noin 407 miljoonaa euroa ja loppuosa jäisi yritysten ja yhteisöjen sekä eläkeläisten maksettavaksi. Kaikki eivät toki tienaa 163 euron maksimiveromäärään edellyttämää 21 270 euron vuosituloa, jolloin tällainen laskutoimitus ei vielä kerro mitään. (Lähde)

Yle-veron vuosituloraja palkkatulossa lähtee 14 750 eurosta, jonka jälkeen Yle-vero nousee noin 20 eurosta aina 163 euroon saakka. Eläke- ja päivärahatulon osalta tuloraja on noin 14 000 euroa ja enimmäissuman veroa saa pulittaa 20 250 euron vuosiansioilla. (Lähde)

Keskimääräinen kokonaiseläke on noin 1 680 euroa kuukaudessa kun taas 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Vuonna 2018 noin 1,3 miljoonaa henkilöä sai eläkettä. (Lähde)

Yhteisö maksaa Yle-veroa 140 euroa jos yhteisön verotettava tulo on 50 000 euroa tai enemmän. 50 000 euroa ylittävältä osalta yhteisö maksaa Yle-veroa 0,35 %. Yhteisön Yle-vero on korkeintaan 3000 euroa. Ahvenanmaalla Yle-veroa ei makseta lainkaan. Myös alle 18 -vuotiaan on vapautettu Yle-verosta.

Suhteuttamalla kaikkien 2,5 miljoonan työssä käyvän, yhteisöjen ja yritysten sekä eläkeläisten yhteensä maksamat Yle-verot, tuntuu varsin maltilliselta tuo noin puolen miljardin euron summa, jonka Ylen rahoitusosaksi ilmoitetaan. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kansalaisilta kerättäisiin huikeasti enemmän rahaa kuin mitä annetaan ymmärtää. Lukua ei liene kuitenkaan syytä epäillä vaikka se epäilyttävän pieneltä vaikuttaakin. Oli miten oli, käytetyn rahan tehokkuutta sopii epäillä, koska rahoittajana on ”pohjaton kaivo” eli veronmaksaja.

Toisaalta Yle-veroa tai Ylen rahoitusta voidaan suhteuttaa myös muihin valtion menoihin, joihin voi perehtyä tarkemmin valtion talousarvioesityksessä. Mainittakoon nyt esimerkiksi opintotuki, joka on kutakuinkin samaa suuruusluokkaa kuin Ylen vuosibudjetti. Poliisitoimi saa vain niukasti noin 200 miljoonaa enemmän ja maaseudun kehittäminen saa hieman vähemmän kuin Yle.

Siinä missä markkinaehtoiset mediatalot kilpailevat sosiaaliselle medialle valuvista mainosrahoista,Ylellä ongelmaa ei näy. Itse asiassa Ylen rahoitusta on kasvatettu tälle vuodelle yli 10 miljoonalla eurolla, eikä ole syytä olettaa, ettei vastaava korotuspaineita olisi myös jatkossa. Sen sijaan Yle tuottaa Facebookille ym. sosiaaliselle medialle sisältöä, josta veronmaksajien rahaa valuu näiden yhtiöiden omistajille.

Ylen hallituksen jäsenien taustoissa on myös varsin mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Ylen hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston entinen kansleri Thomas Wilhelmsson. Hän on aikaisemmassa elämässään kunnostautunut mm. sosialistisen SKDL:n jäsenenä. Wikipedia tietää kertoa, että keväällä 2013 hän kehotti opiskelijoita osoittamaan mieltään hallitusta vastaan, koska hallituksen epäiltiin leikkaavan opintotukea. Jotain ironiaa onkin, että opintotuki ja Ylen saama yhteiskunnan tuki ovat samaa suuruusluokkaa. (Lähde 1) (Lähde 2)

Kyseenalaista on toki, kuinka paljon entiset puoluejäsenyydet tai omana tietona pidetyt puoluekannat toimittelijoiden ja hallituksen jäsenten ym. vastuullisten tahojen osalta vaikuttavat itseensä uutisointiin? Oma empiirinen kokemuspohja on osoittanut, että riippuipa Ylen puolueellinen poliittinen piilo-ohjaus mistä hyvänsä niin jostain kumman syystä monessa asiassa tällainen mielikuva syntyy. Siihen en ota kantaa, mistä tämä johtuu, mutta tietyt puolueet ovat Ylen ”lellikkejä” kun taas toiset enemmän tai vähemmän tarkoituksenmukaisen ja jatkuvan mustamaalauksen kohteena.

Voidaankin perustellusti kysyä, kuinka hyvin Yle pystyy toteuttamaan omia arvojaan puolueettomasta ja yhdenvertaisesta uutisoinnista, etenkin poliittisissa kysymyksissä? Propagandaa on hyvä toteuttaa, kun käsi on maksavan taskussa! Perusteltua on myös kysyä, mitä muuta yleishyödyllistä tuolla 500 miljoonalla voitaisiin tehdä kun aivopestä kansalaisia vihervasemmistolaisuuteen ohjailevalla ja puolueellisella uutisoinnilla? Väitteet siitä, että Ylen rahoitus ei ole muulla tavalla turvattua kuin pakkoverolla, ovat varsin tuulesta temmattuja.

Markkinaehtoisena toimijana esimerkiksi Sanoma Media Finland Oy, joka julkaisee mm. Helsingin Sanomia, on liikevaihtonsa suhteen Ylen kanssa vertailukelpoinen toimija. Sillä erotuksella tosin, että Sanoman käsi ei ole ainakaan virallisesti veronmaksajan taskussa ja kukin voi vapaasti valita, käyttääkö Sanoman palveluja vai ei. Uutisoinnin taso on kuitenkin muilta osin suurin piirtein samanlaista kuin Ylellä. (Lähde)

Markkinaehtoisesti Yle varmasti löytäisi omat kannattajakuntansa ja he voisivat vapaasti jatkaa oman punavihreän ideologiansa pakkosyöttöä niille, jotka haluavat sitä kuulla ja nähdä. Meille muille ei varmastikaan olisi lainkaan harmillista, jos tämä saatettaisiin esimerkiksi maksukortin tai maksullisen salasanan taakse. Eiköhän tässä maailman tapahtumista pysyisi aivan hyvin kärryillä ilman Yleäkin!


https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/k...

https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Veroprosentit/Yle-vero/

https://www.viastar.fi/laskuri/YLE-vero_laskuri/

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/de9e3920-815b-4a31-9cf8-649c8058...

http://www.valtionbudjetti.fi/

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&lang=fi&maindoc=/2019/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:243:1121:

http://view.24mags.com/yle/ylen-toimintakertomus-ja-tilinp%C3%A4%C3%A4t%...

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/sanoma-media-finland-oy/1515901...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Itse maksan mielelläni Yleveroa. Yle tuottaa paljon hyvää sisältöä kansalaisille. Arvostan. Kaupallinen media, nelonen ja maikkari ei oikein tarjoa mitään järkevää katsottavaa.

Käyttäjän SeppoPuurunen kuva
Seppo Puurunen

Etpä tietenkään pistä pahaksesi maksaa ylen propagandasta. Vaan miten olisi, jos ylen toimittajakunta koostuisi lähinnä persuista, rajakeista ja kokkareista? Ja se vieläpä tuntuisi?

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Mieluimmin vaikka Museo-vero (60 €) kuin YLE -vero. Tuolla verolla kustannettaisiin jokaiselle Museokortti vuodeksi.
Ihmiset saataisiin liikkeelle sohvalta, oppisivat historiaa, näkisivät ihmisiä ja taidetta.
Voisi laajentaa Kulttuuri -kortiksi, jolla pääsisi teattereihin tai urheilu-tapahtumiin.

Mielummin itsekoettuja elämyksiä kuin pakkomaksettua propagandaa!!

BTW, minulla on Museokortti, vapaaehtoisesti hankittu.

Tommi Mäkinen

Maksukortin taakse Ylenannot. Ainoo mitä nykyään pystyy katsomaan on urheilu. Tarvittaessa niistäkin löytyy ilmaiset striimit vaikka mistä..

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

YLE:n voi julkisena palveluna rinnastaa kirjastoihin. Niitäkään eivät varakkaat tarvitse, koska kirjoja voi ostaa kaupasta.

Jos henkilöllä ei ole varaa tilata lehtiä, niin köykäiseksi jäisi uutistarjonta ilman YLEä. Iltapäivälehtien sivuilta lähinnä saa lukea julkkisten kaula-aukoista.

Mielelläni tuen yhteiskunnan sivistystä yhden YLE-veron verran.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset