Kotimaan katsaus

Pienituloisen ei kannata rikkaiden veronkorotuksista iloita


Kun pienituloinen iloitsee suurituloisen veronkorotuksista ja perustelee sitä sillä, että saadaan enemmän sosiaaliturvaa ja parempaa terveydenhuoltoa, tekee hän vain karhunpalveluksen itselleen. Ei välttämättä nimittäin saada!

Itse asiassa pienituloisen kannattaisi nimenomaan vaatia mahdollisimman pieniä veroja. Pienituloinen ja vähän koulutettu kun käytännössä on verotuksessa suurin häviäjä.

Tämä ilmenee monella tavalla. Ensimmäinen seuraus korkeasta verotuksesta on työllisyyden lasku. Mitä enemmän yritykselle muodostuu liiketoiminnan kannalta tarpeettomia sivukuluja, sitä suurempi tarve on tehostaa toimintaa ja tuottavuutta. Usein tämä konkretisoituu henkilöstömäärän supistuksina ja investointeina koneisiin, jotka tekevät juuri sen pienipalkkaisen työväestön työt nopeammin ja tehokkaammin.

Korkea verotus heijastuu toisaalta myös työntekijöiden palkkavaateissa. Jotta verojen jälkeen jotain jäisi vielä elämiseen, vaaditaan tällöin myös korkeampia palkkoja, mikä taas ei puolestaan välttämättä vastaa sitä todellisuutta, mitä tehdystä työstä realistisesti voidaan maksaa. Toisaalta minimipalkka, joka olisi ehkä niukin naukin kannattavan rajoilla teettä haluttu työ, ei motivoi työnhakijoita hakemaan paikkaa, jolloin kärsimme niin sanotusta ”työvoimapulasta”.

Toinen seuraus tulee kulutuksen puolelta. Jos ihmisten tuloista yhä suurempi osa käytetään verojen maksuun, sitä vähemmän rahaa jää reaaliseen kuluttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen tai tuotteiden kysyntä laskee, jolloin ei myöskään tarvita yhtä suurta henkilöstömäärää palvelemaan asiakkaita tai tuottamaan tavaroita.

Kolmas seikka tulee hintojen korotuksesta. Yksikään kapitalisti ei jätä veronkorotuksia siirtämättä tavalla tai toisella hintoihin. Katteet on yleensä laskettu siten, että niistä ei juurikaan voida tinkiä ja miksi pitäisikään? Joka ikinen korotettu veroeuro päätyy aina jonkun maksettavaksi ja tyypillisesti se on loppukuluttaja – myös se pienituloinen.

Neljäs seuraus verojen korotuksesta on tuotannon ulkoistukset ja toimintojen siirrot halvempiin tuotantomaihin, joissa kulutetulla eurolla saa enemmän vastinetta. Tämä tarkoitta edelleen irtisanomisia.

Viides seuraus on verovälttely. Jos ei nyt puhuta suoraan veronkierrosta niin puhutaan tehokkaasta verosuunnittelusta, jonka merkitys korostuu, mitä korkeampi verotusaste maassa on. Ei ole ihme, jos erilaiset yrityslainojen korkokikkailut tai rojalti ja lisenssimaksujen siirrot vähemmän verotettuihin maihin ovat niinkin yleisiä kuin nyt ovat. Voisin väittää, että verovälttely on jopa välttämätöntä. Jos sellaista ei tapahtuisi, Suomessa olisi tällä hetkellä huomattavasti nykyistä huonompi työllisyystilanne.

Oma henkilökohtainen näkemys on, että korkean verotuksen asemasta Suomi voisi saada paremmat verotuotot siirtymällä veroparatiisimalliin, joka houkuttelisi maahamme niin sanottuja pöytälaatikkoyrityksiä. Toki veroja kerättäisiin, mutta niin vähän, että niiden maksamista ei koettaisi ongelmalliseksi. Tällöin Suomi houkuttelisi aidosti investointeja ja pääkonttoreita itselleen. Vanha sanonta, "pienistä puroista syntyy suuri virta", pitää taloudessa kuin monessa muussakin asiassa paikkaansa. Pienempi veroaste kannustaisi riskinottoon ja sitä myöden vaikuttaisi myös työpaikkojen syntyyn.

Pienituloisen, vasemmistoa äänestävän perusduunarin on vaan niin kovin vaikeata laskea, kuinka paljon esimerkiksi hänen saamastaan eurosta menee itse asiassa veroja ennen ja jälkeen, kun se muutetaan realistiseksi palveluksi tai tuotteeksi. Käytännössä pienituloinen maksa nettotuloistaan järkyttävän siivun veroja huomioiden kaikkiin tavaroihin sisältyvät alvit, energiaverot, Yle maksut, vakuutusverot yms.

Henkilökohtaisten verojensa lisäksi hän ikään kuin toissijaisesti maksaa myös asioimassaan K-kaupassa työskentelevien työntekijöiden palkoihin sisältyvät verot, jotka siirretään sulavasti hyllyissä olevien tuotteiden hintaan. Hän maksaa käytännössä omalta osaltaan koko yrityksen tuotantoketjun: tavaran alkutuotannon raaka-aineista lopputuotteeksi koko hinnan, johon sisältyy niin palkat, verot, katteet, lainakulut jne. Tämä kuvasta hyvin sitä ajatusta, että ”kuluttaja maksaa” ja näinhän sen kuuluukin olla.

Ei vaan tarvitse sen jälkeen ihmetellä, että miksi täällä kaikki vaikuttaa olevan kalliimpaa kuin muualla tai miksi täällä ei ihan mitä tahansa kannata valmistaa. Samalla rahalla, kun täällä saa kauppakassillisen ruokaa niin jossain muualla saa kaksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Pienituloisen tulisi pohtia ei niinkään sitä kuinka paljon saa palkkaa vaan sitä, kuinka paljon palkallaan saa.

Suomalaisten ostovoima on OECD maiden vähäisimmästä päästä.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

"Pienituloisen tulisi pohtia ei niinkään sitä kuinka paljon saa palkkaa vaan sitä, kuinka paljon palkallaan saa."

Kieltämättä hyvä kiteytys.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Monille tämä pohdinta käydään siinä, kuinka paljon palkallaan, asumistuellaan, sovitelluilla päivärahoillaan ja toimeentulotuellaan saadaan. Tiedän henkilöitä, joilla tämä on tai on ollut omien tulojen rakenne. Eräs aikaisemmin toimeentulotuella ollut henkilö, jonka tulot nykyään koostuvat opintotuesta ja asumistuesta, esitti kysymyksen, uskaltaako pyytää sukulaiselta tulossa olevia lahjarahoja käteisellä vai tilille, ettei tililtä otettaisi mitään tai kumpikaan tukimuoto leikkautuisi. Silloin kun on toimeentulotuella, vastaus on tietenkin käteinen, mutta nyt kun opiskelijoiden asumislisä yhdistettiin yleiseen asumistukeen, jälkimmäiseenkin voi ehkä sisältyä riskejä tukileikkurista ja takaisinperinnöistä.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen Vastaus kommenttiin #5

Kyse olikin siitä, miten parannetaan näiden mainitsemiesi ryhmien elintasoa ja toimeentuloa verotuksen keinoin. Maltillisempi verotus saattaa tuoda kokonaispottiin jopa enemmän jaettavaa kuin se, että verotusta kiristettäisiin. Toisaalta myös erilaisten tukien tarve saattaisi vähentyä taloudellisen toimeliaisuuden lisäännyttyä. Totta sekin, että kaikki on puhtaan teoreettista, koska tällaista maltillista vetotusta ei olla koskaan Suomessa uskallettu kokeilla. Säästömielessä minkäänlaisista leikkauksista tai byrokratian purkutalkoistakaan tuskin uskalletaan enää unelmoida, kun muistetaan, minkälainen äläkkä siitä on noussut kunn joku on rohjennut esittää leikkauksia. Joten voidaan olettaa, että veronkorotusten linjaan on vain totuttava, vaikka kuinka haitallista Suomen taloudelle se olisikin. Oma veikkaus on, että valitulla linjalla positiiviset työllisyysnäkymät, kuten valtiontalouden tasapainotuksetkin ovat toistaiseksi historiaa. Lisänä vielä maailmantalouden negatiiviset näkymät. Uutta taantumaa pukkaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitäs luulet kestääkö blogisi realismin kautta tehtävää objektiivista tarkastelua?

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

En ole mikään selvänäkijä tässä mielessä. Jätän asian blogini lukijoiden päätettäväksi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tässä ei oteta huomioon sitä, kuinka Suomessa useat pienituloiset ovat menettäneet uskonsa omien tulojen parantumiseen tulevaisuudessa ja sosiaaliturvariippuvuudesta irti pääsemiseen. Ohut valtio on tarkoitettu sellaisia ihmisiä varten, joita ohjaa vankkumaton optimismi ja rationaalisten valintojen osaaminen ja mahdollisuus ja näitä ei merkittävä osa pienituloisista ole. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on paljon myös työssä käyviä sosiaaliturvan niukalla saamapuolella olevia henkilöitä lähinnä asumistukijärjestelmän vuoksi.

Kari Seppänen

Maassa, jossa on poikkeuksellisen suuri julkinen sektori (+ julkisen sektorin osuus yritystoiminnasta on merkittävä), jäykät työmarkkinat, mitättömät tuloerot, suuret tulonsiirrot ja kireä veroprogressio, ollaan päädytty tilanteeseen jossa "useat pienituloiset ovat menettäneet uskonsa omien tulojen parantumiseen tulevaisuudessa ja sosiaaliturvariippuvuudesta irti pääsemiseen".

Pitäisikö tästä tehdä sitten johtopäätös, että paras ratkaisu ongelmaan olisi edelleen kiristää verotusta, lisätä julkisen sektorin merkitystä, antaa korporaatioille vapaat kädet huseerata työmarkkinoilla ja tasata tuloerot vielä olemattomimmiksi? Tämähän näyttäisi olevan teemana Rinteen "hillopurkkikoplan" käynnissäolevissa hallitusneuvotteluissa.

Tällaiselle maallikolle tulisi kyllä helposti mieleen, että ratkaisu voisi helpommin löytyä sieltä "ohuen valtion" suunnasta - mutta ehkä me tyhmät kansalaiset emme vain kykene ymmärtämään omaa parastamme...

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Suomessa köyhin 10% kansasta on taloudellisesti paremmassa asemassa kuin esim. USA:ssa köyhin 10% kansasta, joten kyllä köyhät ovat Suomessa jotain vastinetta saaneet sille, että ovat äänestäneet raskaamman veropolitiikan puolesta.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

Ei nyt kannata kovin suoria yhtäläisyysmerkkejä vetää USA:n ja Suomen välille. Järjestelmien ero on jokseenkin kuin yöllä ja päivällä.

Käyttäjän SeppoPuurunen kuva
Seppo Puurunen

Niin. Miksi siis edes yrittää, kun tuilla jotenkuten pärjää ja toimeliaisuudesta rangaistaan?

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Verotus ja sen optimaalisuus ovat asioita, joista meillä on aika paljon todella hyvää tieteellistä tutkimusta. Sellaisena pienenä kuriositeettina tuosta tutkimuksesta mainitsen, että tällä hetkellä vahvimmilla ovat laskelmat, joiden mukaan korkeimpien tuloluokkien optimaalinen veroaste olisi noin 70% (*).

Niin, joo, vahvasti progressiivinen verotus on tutkimustiedon mukaan järkevin tapa hoitaa verotusta. Mutta tuohan on taas monelle ideologisesti myrkkyä. Mutta eiväthän kaikki usko tupakan vaarallisuuteenkaan eikunsiis ilmastonmuutokseen.

(*) Diamond, P., & Saez, E. (2011). The case for a progressive tax: from basic research to policy recommendations. Journal of Economic Perspectives, 25(4), 165-90.

Kari Seppänen

Ihan kivoja teoreettisia malleja eikä analyysissä ole sinänsä moitteen sijaa.

Hassu juttu vain, että todellisuus käytäytyy aivan erilailla - joka kerta, kun esim. USAssa on leikattu ylimpien tulojen ankaraa verotusta, verotulot eivät ainoastaan ole lisääntyneet vaan hyvätuloisten osuus niistä on samalla kasvanut kun taas pienituloisten rasitus on pienetynyt.

Kun Reagan pienensi ylintä marginaaliveroastetta 70% -> 50%, ylimmän desiilin osuus liittovaltion tuloveroista kasvoi 48 % -> 57,1 % ja alimman 50% osuus laski 7,5% -> 5,7%. Samalla tietysti inflaatio pieneni, työttömyys väheni ja talouskasvu oli pitkästä aikaa huomattavaa.

Christopher Frenze (April 1996). "The Reagan Tax Cuts: Lessons for Tax Reform". U.S. Congress, Joint Economic Committee.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Näin 7 sataa kuussa "tienaavana" (ja reilut 20% veroja)olen ehdottomasti sitä mieltä että isotuloisille lisää vaan maksettavaa ja mielellään verotuksen kautta. Se että onko siitä itselleni hyötyä on toinen asia, mutta jo lukeminen esim. "kaverini Nallen" veronmaksusta saa itseni näkemään punaista. Valitettavasti hän taitaa olla jo kotimaan verottajan ulottumattomissa, mutta jospa näitä "ökyjä" olisi vielä jäljellä joilta voisi hieman nyppästä.
Ja naapurin karjatilalliseltakin voisi tuet ottaa pois, kun viljatötterönsä huutaa niin että kuuluu koko kylässä, kuten myös se lannan levitys aina juhlapäivisin. En toista ammattia tiedä joka saa yhtä surutta haitata taviskansalaisen eloa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset