Kotimaan katsaus

Siitepölyä ja siitepölyä - sitä on nyt piisannut!

Tänä keväänä ilmassa on ollut poikkeuksellisen paljon siitepölyä. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät normaalisti kasvipölyihin reagoi, ovat joutuneet röyhistämään kurkkuaan. Olen huomannut myös oman hengitykseni olevan huomattavasti raskaampaa kuin normaalisti. Tietyssä päivänvalossa on saattanut silmin havaita siitepölyn leijailevan isoina keltaisina pilvinä. Puutarhakalujakaan ei ole ollut mielekästä pyyhkiä, koska välittömästi uusi pöly on niitä verhonnut.
 

Tänään kuuntelin sivukorvalla radiosta jonkun professorin höpötystä. Runsaan siitepölyn syyksi kerrottiin viime kesän suotuisat olosuhteet ja pitkät helteet, jotka nyt näyttäytyvät runsaina puiden kukintoina. Koivun kukinta alkaa nyt olla ilmeisesti eteläisestä Suomesta ohi, mutta kuusi ja mänty ovat vielä vauhdissaan. Pohjois-Suomessa koivu on vasta aloittamassa kukintojaan.

 

Koivun kukinnosta oireita saaville ei ole luvassa helpotusta tulevinakaan vuosina.

Sattumalta tänään uutisoitiin Suomen halusta hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämä on peräti 18 miljoonaa kuutiota enemmän kuin mitä EU hyväksyisi. [Lähde] Päätehakatulla, eli suomeksi sanottuna avohakatulla metsäpalstalla yksi ensimmäisiä esiin puskevia puulajeja on koivu. Koivu on itse asiassa melko tärkeä puulaji varsinaisen kuusi tai mäntymetsän alkutaipaleella. Koivu on niin sanottu suojaava puu, joka kasvaa yleensä ensimmäisenä ja nopeasti melko korkeaksi vesakoksi ja varjostaa maaperää. Tällöin kuusen ja männyn taimet pääsevät kunnolla kasvamaan. Vasta, kun havupuut tulevat siihen korkeuteen, että koivun alimmat oksat alkavat hakata havupuiden latvuksia, koivut kaadetaan harvennushakkuussa pois. Tällaisia koivikkoisia vesakoita on viime vuosien kasvaneiden hakkuumäärien myötä yhä enemmän. Tämän voi nähdä aivan konkreettisesti suomalaisessa metsäluonnossa ilman sen suurempia tutkimuksiakaan. Päätehakkuuikäiset havumetsiköt etenkin eteläisessä Suomessa ovat harvinaistuneet ja koivikot tulleet tilalle. Tämä tarkoittaa enemmän siitepölyä ja enemmän allergista kärsimystä.

Keskustan Mikko Kärnä naljaili eilen Facebook -kommentissaan vihreiden Katariina Sourin väitteelle, että Souri  ei ole nähnyt automatkalla Sipoosta Sotkamoon yhtään vanhaa puuta. Valitettavasti Souri taitaa olla oikeassa. Todella vanhat ja yli-ikäiset puut alkavat olla harvinainen näky ainakin siinä mielessä, että nämä muodostaisivat oikean metsän, yksittäisten metsiköiden tai yksittäisten puiden sijaan.

 

 

Vaikka en ole puunkäyttöä vastaan niin tässäkin asiassa jonkinlainen kohtuus on paikallaan. Jos ajatellaan vaikka kalataloutta niin aika harvoin kuulee kenenkään kannattavan ryöstökalastusta. Miksi sitten puun käytön kohdalla pitäisi tehdä poikkeus? Tutkittu tieto metsien kestävyydestä ei ole mikään poliittinen mielipideasia vaan faktoihin perustuva realiteetti, jonka mukaan päätökset hakkuista pitäisi tehdä. Jos on olemassa näyttöä siitä, että 85 miljoonaa kuutiota on liikaa niin silloin se vain on liikaa!

Nyt tuntuu siltä, että suurpääoma on ajamassa vahvasti luontoarvojen ohi, mikä ei tietenkään ole pitkässä juoksussa kannatettavaa. Luonnolla on muutakin arvoa kuin siitä irrotettavat fyysiset materiat. Taloudellista hyötyä voi saada esimerkiksi matkailusta, jonka perusta on puhdas ja hyvinvoiva luonto, ilman varsinaista aineellista kontekstia. Tähän mielikuvaan harvoin yhdistetään tilkkutäkkimäinen joutomaa, jossa vuorottelevat avohakatut metsäraiskiot, ympäri kaivetut turvesuot tai holtittoman kaivostoiminnan avolouhokset ja pilatut vesistöt.

Luonto on pohjimmiltaan puolustuskyvytön, joten ajattelevien ihmisten velvollisuus on huolehtia siitä, että sitä ei kohtuuttomasta hyväksikäytetä, muoviteta, eikä muutenkaan pilata. Muita elämän kannalta yhtä etäältä aurinkoa kiertäviä planeettoja meidän asutettavaksemme ei ole tiedossa, joten pidetään tästä ainokaisesta sellaista huolta, että elämä täällä on tulevaisuudessakin mahdollista. Kuinka moni oikeasti haluaa, että omat lapset joutuisivat varttumaan ja kasvamaan sellaisessa maailmassa, jossa hyvät elinolot on edellisten sukupolvien toimesta tuhotut? Jos oikeasti ajattelee lastensa parasta, ajattelee myös luonnon parasta! Siihen kuuluu osana se, että jätetään jokunen näre metsään pystyyn, jotta luonnon moniarvoisuus ja käyttökelpoisuus säilyy muunakin kuin pelkkänä muistona menneiltä vuosikymmeniltä. Biohössötystalous on arvottomalla pohjalla, jos sen varjolla tehdään enemmän pahaa kuin hyvää! Näin tässä voi kuitenkin käydä, jos linjaa ei olla valmiit muuttamaan.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Toisaalta väitetään että itse asiassa ilmakehän lämpö johtuu (pidemmällä aikajaksolla) pelkästään valtameriin sitoutuneesta energiasta. Gaia omistaa isot keskuslämmitys varaajat!
http://www.john-daly.com/deepsea.htm

Valtamerien lämmön kiertoaika maapallolla arvioidaan olevan 10, 75, 100 tai/ja jopa 500 vuotta, ei siinä metsien hiilinielut paljon auta lämmönsäätelyssä, jos nuo valtameri (ilmasto)tutkijat ovat oikeassa. Ja mikseivät olisi.


It is estimated that the Conveyor is so slow, that it takes several thousand years for water which sinks in the polar regions to resurface again somewhere else on the Conveyor.”

Ilmakehään sitoutunut lämpömäärä vastaa vain noin 2 m pintakerrosta valtamerissä, eli lirissä oltaisiin jos meillä ei olisi meriä ...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset