Kotimaan katsaus

20 000 kuorma-autollista jätelunta suoraan mereen

Tietoisena valintana olen päättänyt aika-ajoin kirjoittaa globaalista muoviongelmasta ravistellakseni ihmisiä omalta pieneltä osaltani. Tehtävä on tehty helpoksi, koska aihe on ilokseni noussut viime vuosina suurempaan tietoisuuteen ja useat tahot ovat ottaneet asiasta kopin.

Helsingin Sanomat kirjoittaa eilisessä uutisartikkelissaan, että Helsingin kaupunki kippasi 20 000 kuorma-autollista puhdistamatonta jätelunta suoraan mereen. Samassa yhteydessä näytetään keväisiä kuvia jätelumikasoista lumenkaatopaikoilta, joissa lumivuorien sulapaikoilta paljastuvat kaikki talven aikana paikalle ajetut ja lumeen hautautuneet muoviroskat. Mukana on karkkipapereista lähtien nukkeja, lokasuojia, muoviputkenpätkiä ja niin edelleen. Valitettava totuus on, että lumenkaatopaikoilla ei ole kuin vain osa jätteestä, kun taas ympäristöystävällisyyden ja vihreyden moraaliposeerauksen airueena esiintynyt Helsinki on ajanut valtaosan tästä valkoiseen huntuun verhotusta roskastaan suoraan mereen.

Onko tämä nyt sitä esimerkkiä, jota kannattaisi maailmalle esittää, kun julkisesti paheksutaan jotain Intiaa tai Kiinaa, joissa suuret joet dumppaavat päättymättömänä virtana uutta materiaalia polttoaineeksi valtamerien jätepyörteisiin? Suomi ei liene tässä asiassa yhtään sen parempi. Ehkä jopa pahempi, koska täällä tiedostetaan ongelma, paheksutaan sitä, mutta silti tiedosta ja taidosta huolimatta jatketaan rikosta. Kyse ei ole siitä, etteikö olisi rahaa tai taitoa hoitaa ongelma fiksummin. Täällä tehdään monella muullakin alalla miljardi hankkeita ja käytetään tuhottoman paljon aikaa ja aivopääomaa paljon isompienkin ongelmien ratkaisuun. Miksi tällaista lumiongelmaa katsotaan kuin sormien välistä ja hyväksytään puolivillaisesti kuin jonkinlaisena välttämättömänä pahana? Suoraan sanottuna olen joka ikinen kerta raivoissani, kun palaan tämän aiheen pariin.

Muissakaan kaupungeissa ongelma ei ole sen parempi. Vaikka vastaavaa laajamittaista lumen dumppausta ei olisikaan niin kaikesta huolimatta suurien vesistöjen rannoilla järviin joutuu tolkuttomasti muovia joka ikinen päivä. Tätä tulee niin autojen renkaista kuin pikkupurojen virroistakin, jonne huolimattoman K-kauppa asiakaan jätskipaperit ovat päätyneet, kun asiakas ei ole jaksanut kävellä kymmentä metriä roskikselle vaan on tiputtanut roskan kädestään juuri siihen kohtaan missä on juuri sille hetkellä sattunut olemaan. Tämä on tietysti vaikeampi ongelma ratkaistavaksi, koska kyse on asenteesta ja välinpitämättömyydestä.

Muutama mätämuna kunnollisten kansalaisten joukossa onnistuu tehokkaasti paskaamaan koko tienoon ja jos vielä kiinteistönhoito laiminlyö tehtävänsä pidemmän aikaa, on roskahelvetti valmis. Tämä törky ja roska leviää vääjäämättä myös naapurien tonteille ja aiheuttaa mielipahan lisäksi myös turhia siivouskustannuksia. Tämän vuoksi roskaajalla pitäisi mielestäni olla erittäin suuri korvausvastuu ja velvollisuus korjata törkynsä pois. Laskun useimmassa tapauksessa voisi kipata suoraan kauppiaalle, jonka pihamailta roskat leviävät ympäristöön - osoittakoon sen sitten sille, joka roskansa pihalle kylvää. Pihat on suunniteltu avoimiksi tuulikentiksi, joilta roskat saavat nousukiidon leijailla muualle. Ylipäätään roskaamista koskevaa rangaistusasteikkoa ja valvontaa tulisi huomattavasti nykyisestä tehostaa johtuen sen todella suuresta negatiivisesta vaikutuksesta ympäristöön. Nykyinen 100 euron sakko (jota käytännössä kenellekään ei anneta) on lähinnä naurettava! Tiedän yhden jos toisenkin maatalousyrittäjän, jonka eläimiä on kuollut siihen, kun tuorerehun joukossa on ollut siihen kuulumatonta jätettä. Vääjäämättä muovi löytyy myös kuluttajan ruokalautaselta, joten sinänsä ketju myös sulkeutuu!

Donald Trump on rakentamassa muuria Meksikon rajalle. Vastaavanlainen muuri pitäisi rakentaa jokaisen kaupan, jokaisen järven, joen ja jokaisen meren rannalle ja roskaajat pitäisi etenkin muurittaa omaan aitioonsa! Vitsit sikseen! Sen sijaan ympäristösuunnittelulla voisi merkittävästi vaikuttaa siihen, miten roskat leviävät. Kaupat pitäisi velvoitettava rakentamaan pihansa siten, että roskat eivät pääse leviämään piha-alueen ulkopuolelle. Vesistöalueita kaupunkitaajamissa pitäisi suojella siten, että avoimia rantoja suojasi jokin tiheämpi kasvillisuus tai aitaus, jolloin roskat eivät päätysi suoraan esteettä vesistöön. Samanlaista roskaverkkoa soisi isoimpien teiden ojapenkereille. Jokiin päätyneiden muoviroskien pois saaminen onkin sitten isompi ongelma, johon en osaa antaa kuin maallikkovastauksia. Ehkä jokien suistoalueille ennen järviin tai meriin laskemistaan voisi ajatella jonkinlaista verkkopyydystä, jonka avulla napattaisiin isoimmat talteen. Kalojen kulku ja takertuminen lienee kuitenkin ongelma tällaisessa. Insinöörit töihin ja ratkomaan pulmaa. Tämä on niitä ongelmia, että "jottain pittäis tehrä". Ja mielellään nopeasti, nopeammin kuin ilmastonmuutoksen osalta, koska tähän ongelmaan voidaan ihan oikeasti ja konkreettisesti vaikuttaa pelkkiä lakeja säätämällä. Tuleva hallitus ottakoot kopin!

 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006116440.html?fbclid=IwAR16toLZt3xqAFncuraKTP0EuHzPOmgLv09UdwfYh1zP1xJLB4LigosyAgI

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.213008

https://oikeus.fi/tuomioistuimet/karajaoikeudet/fi/index/rikosasiat/seuraamukset/rikesakko.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus eli Helsingin sopimus on Itämerta ympäröivien valtioiden välinen sopimus, joka velvoittaa vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta.

Tämän sopimuksen toteuttamiseksi allekirjoittajavaltiot perustivat HELCOMin. Vuoden 1974 sopimus tuli voimaan 3. maaliskuuta 1980 ja uudistettiin vuoden 1992 sopimuksella, joka tuli voimaan 17. tammikuuta 2000.

Monessa kunnassa lumenkaato mereen ja vesistöihin on kielletty ympäristölain perusteella. Kun lumenkaato mereen ei ole periaatteellisesti kiellettyä eikä toiminnalle tarvitse hakea ympäristölupaa niin Helsinki on päättänyt sen olevan sallittua ! Tapauskohtaisesti lumenkaatoon voidaan puuttua valvonta-asiana ?

Ympäristönsuojelulain mukaan ”kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Helsingin, "Itämeren Helmen" pormestari Jan Vapaavuoren tulkinta on kuitenkin salliva oman arvokkaan merialueensa tarkoituksellisessa pilaamisessa ja huonon esimerkin antamisessa. Vihreiden apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ei myöskään näe meren pilaamisessa suurta ongelmaa !

Ironiaa on, että Helcom sopimus luotiin Helsingissä arvovaltaisten Itämeren valtioiden silloisten johtajien sopimuksella. Helsinki ei ole tavoitteiden esimerkki !

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

Jep. Afrikassa ja Intiassa jne. Kipataan roskat suoraan jokiin

Ei ihme että meret täyttyvät mössöstä

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Tekisi mieleni sanoa jotain naapuri-isännän jo kolmatta päivää jatkuneesta lannanlevityksestä viereiselle pellolle ja sen aiheuttamasta kuormituksesta(hajuhaitoista puhumattakaan), mutta taidan jättää sanomatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset